Suklaakiisseli raakakaakaosta ilman kuumentamista. Miltä kuulostaisi superhelppo, terveellinen sekä herkullinen suklaakiisseli ilman kuumentamista? Suklaakiisseli on vieläpä vegaaninen, maidoton ja gluteeniton, eikä siinä ole valkoista sokeria. Silti kiisseli vie kielen mennessään! 🙂 Ihan täydellinen ja ravinnepitoinen välipala ja sopii hyvin myös lapsille ja tämä herkku sisältääkin runsaasti erilaisia terveellisiä aineita. Maistuu muuten ihan hulluna ainakin meidän taaperolle.
Suklaakiisseli raakakaakaosta ilman kuumentamista
Tämä superhelppo ja maukas suklaakiisseli valmistuu vain 5 minuutissa. Tarvitset blenderin tai sauvasekoittimen, jolla surautetaan kaikki aineet yhteen. Kiisseli on herkullisen paksua ja maukasta ja voittaa tavallisen kuumennetun kiisselin 6-0 sekä maultaan, että ravintosisällöltään!
Pohjana tässä ohjeessa toimii luomulaatuinen kookosmaito. Kookosmaitoa voidaan käyttää tavallisen kerman tavoin esimerkiksi leivonnassa tai raakasuklaaohjeissa. Kookosmaidossa on rasvaa noin 17-19% ja se on maultaan hyvin kermaisen pehmoista sekä neutraalia. Kookos antaa lopputuotteelle hennon kookoksisen vivahteen.
”Saosteena” kiisselissä toimivat taatelit. Tuoretaatelit ovat pitkiä ja ruskeita sekä kuoreltaan kiiltäviä hedelmiä. Hedelmäliha on kullanruskeaa ja koostumus on tahmea. Maku taateleissa on karamellimainen ja siksi taatelit sopivatkin oikein hyvin makeuttamaan raakasuklaata. Taatelit sisältävät paljon kuituja, vitamiineja sekä kivennäisaineita ja toimivat ohjeessa myös makeuden tuojina. Kuivatut hedelmät eivät nosta verensokeria taivaisiin nopeasti, toisin kuin haitallinen valkoinen sokeri.
Tämän ravintorikkaampaa kiisseliä saat etsiä
Kiisselissä oleva kaakaon maku tulee raakakaakaosta, joka onkin oikein terveyspommi! Raakakaakaossa on paljon kivennäisaineita mm. magnesiumia, kaliumia, rautaa, fosforia ja sinkkiä. Siinä on myös runsaasti antioksidantteja sekä kuituja ja jopa 10 prosenttia kaakaon painosta on antioksidantteja. Vastaavasti mustikka sisältää vain kymmeneksen kaakaon antioksidanttimäärästä. Sen proteiinipitoisuus on suuri ja lisäksi siinä on B- ja E-vitamiineja, sekä aivojemme mielihyvää tuottaviin välittäjäaineisiin vaikuttavia ainesosia ja niiden rakennusaineita (seratoniini, dopamiini, fenyylietyyliamiini). Eli raakasuklaa on oikein passelia myös mielellesi piristävän ja hyvänolon vaikutuksensa ansiosta! Kaakaon on myös todettu ravitsevan ja parantavan ruoansulatusta sekä verenkiertoa ja poistavan nestettä.
Pikkasen lisää ravinteita
Lucumajauhe tuo kiisseliin makua ja ravinteita. Lucuma on vihreän värinen, joko pyöreä tai kananmunan muotoinen subtrooppinen hedelmä, joka kasvaa Perussa. Sitä kutsutaan myös ”eggfruit”-nimellä, mikä viittaa lucuman kuivahkoon oranssinkeltaiseen hedelmälihaan, jonka tekstuuri muistuttaa kananmunankeltuaista. Hedelmälihassa on makea vaahteran maku.
Lucuma-hedelmä on matalahappoinen ja vähäsokerinen hiilihydraattien lähde. Hedelmästä valmistetulla lucuma-jauheella on alhainen glykeeminen indeksi ja se sisältää beetakaroteenia, C-vitamiinia, B-vitamiineja, kalsiumia, sinkkiä, kaliumia, magnesiumia, fosforia ja rautaa. Lucuma-jauhe antaa myös makeutta raakasuklaaseen.
Merisuola tuo raakakaakaon parhaat puolet esiin ja niin sanotusti viimeistelee kaakaon, eli muistathan lisätä ripauksen laadukasta suolaa kiisselin mukaan!
Suklaakiisselin raaka-aineet:
noin 4 annosta
12 kpl luomu taateleita (nämä voit myös liottaa, murskaantuvat tällöin helpommin)
8 dl luomu kookosmaitoa
8 rkl raakakaakaojauhetta
2 rkl lucumajauhetta
ripaus luomu vanilja pulveria
ripaus guerande-merisuolaa
Halutessasi (2 tl luomulaatuista kanelia)
Valmistus
Onkin syntisen helppoa eli sekoita kaikki raaka-aineet sekaisin sauvasekoittimella tai blenderillä. Nauti <3
Pssst! Saat kiisselistä vieläkin herkullisempaa, jos annat sen jäähtyä kylmässä noin 30 minuuttia, niin maut ehtivät hieman tasoittua.
Ekstravinkki!
Jos haluat syventää kaakaon makua, niin laita kiisselin mukaan luomulaatuista kanelia. Suklaa ja kaneli ne yhteen soppii! Kaneli ei niinkään maistu itse kiisselissä, vaan tuo siihen herkullisen vivahteen ja korostaa suklaan makua, kokeile ihmeessä!
Gluteenittomat laskiaispullat – ei valkoista sokeria. Pullat olivat pitkään tauolla ruokavaliostani, kun aloitin aikoinaan gluteenittoman ruokavalion. Kuitenkin vuosien varrella olen alkanut kaipaamaan pullaa. Entinen luokkakaverini kuvaili minua koulussa ”pullahiireksi” ja edelleen olen suuri pullan, muffinssien ja etenkin raakasuklaan ystävä :). Maailma on vaan, niin paljon hauskempi paikka, kun saa jotain makeaa välillä. Onneksi kuitenkin herkutella voi terveellisemmin ja nauttia herkuista hyvällä omalla tunnolla aina silloin tällöin. En käytä enää leivonnassani valkoista sokeria ja myös pullani koostuvat tyysti ilman valkoista sokeria, hilloa myöden.
Gluteenittomat laskiaispullat ilman valkoista sokeria ja maitoa
Gluteeniton pullataikina on aika erilaista tehdä verrattuna perinteiseen vehnäpohjaiseen pullaan. Gluteenittomissa jauhoissa ei itsessään ole sitkoa, toisin kun vehnässä on. Täten gluteenittomaan taikinaan pitää lisätä raaka-ainetta, joka auttaa sitkon muodostumisessa. Gluteeniton pullataikina on myös mauttomampaa kuin tavallinen pullataikina, joten siihen saa lisätä runsaammin makua esimerkiksi kardemummaa. Muuten maultaan gluteeniton pulla ei mielestäni eroa tavallisesta pullasta, mutta koostumuksen puolesta se on hieman kevyempää. Lisäksi pullat kuivuvat paljon nopeammin kuin tavallinen pulla ja gluteenittomat pullat ovatkin parhaimpia samana päivänä tarjoiltuna.
Gluteenittomassa leivonnassa rakennetta voidaan parantaa apuaineiden avulla
Psyllium ja ksantaani toimivat apuaineina gluteenittomassa leivonnassa. Ne parantavat leivonnaisten rakennetta ja tuovat kuohkeutta niihin. Taikinasta tulee myös helposti käsiteltävämpää.
Psyllium on siis ratamokasvista saatava kuivattu siemenen kuori, jota voi käyttää myös kuitulisänä. Psylliumissa on noin 87,8g kuitua per 100g eli aika huimasti! Psylliumia käytetään usein gluteenittomasssa leivonnassa tuomaan sitkoa leivonnaisiin. Psyllium sitoo itseensä vettä ja se tulee aina nautia veteen liotettuna.
Ksantaani on hyydykeaine, jota valmistetaan bakteerikäymisen avulla sokeriliemestä. Ksantaani lisätään taikinaan jauhojen joukossa ja se toimii sakeuttamisaineena.
Ghee on ”maidotonta voita”
Maidottomissa pullissa käytän voina gheetä. Ghee eli kirkastettu voi on luomutuotettua maidosta valmistettua voita ilman maidon kaseiinia. Ghee on hyvin ravintorikasta ja sisältää A-, D-, E- ja K-vitamiineja sekä seleeniä. Se käy erinomaisesti paistamiseen paahteisen pähkinäisen arominsa ja korkean palamispisteensä vuoksi. Sitä voikin käyttää normaalin voin tavoin.
Gluteenittomat ja maidottomat laskiaispullat
raaka-aineet:
2,5 dl nestettä (esimerkiksi kauramaitoa)
75 g gheeta (kirkastettua voita)
25 g hiivaa
1 dl luomu kookossokeria
0,5 tl guerande-suolaa
1 rkl aitoa kardemummaa (luomu)
noin. 5,5 dl gluteenitonta Myllärin vaaleaa jauhoseosta
0,5 rkl luomu psylliumia
0,5 tl ksantaania (onnistuu myös ilman tätä)
Voiteluun
Kananmunaa, gheetä tai kauramaitoa
Valmistus
Lämmitä maito ja ghee kädenlämpöisiksi. Lisää mukaan hiiva ja sekoita kunnolla. Lisää mukaan psyllium ja anna turvota noin 10 minuuttia. Lisää mukaan suola, kardemumma ja sokeri. Sekoita ksantaani puoleen jauhomäärästä ja lisää seos taikinaan. Voit sekoittaa taikinaa myös käsivatkaimen taikinakoukuilla. Lisää loput jauhoista varovasti sekoittaen. Muista, että mitä löysempi tai pehmoisempi taikina on, sitä pehmoisempia pullia siitä tulee, joten lisää jauhoja varovasti!
Kohotus kohotus kohotus
Kohotin nämä pullat vain kertaalleen pellillä, mutta ne jäivät mielestäni hieman lättäniksi, joten suosittelen kohottamaan pullat kahteen kertaan. Ensin siis vaivausastiassa ja sitten vielä pellillä. Voit kohottaa pullat joko lämpimässä uunissa leivinliinalla peiteltynä tai esimerkiksi tiskialtaassa, johon on laskettu lämmin vesi. Jos kohotat pullat kahteen kertaan, kohota taikinaa ensin 10-20 minuuttia astiassa. Tämän jälkeen laita taikina jauhotetulle alustalle ja muotoile taikinasta pötkö, jonka jaat halutuihin paloihin. Voit jakaa taikinan leivotaessa 12 palaan, tai jos haluat isompia ”jätti” pullia, jaa taikina 8 palaan. Kohota vielä 30 minuuttia leivinliinan alla.
Voitele pullat kananmunalla, tai jos haluat niistä täysin maidottomia, käytä esimerkiksi gheeta tai kauramaitoa.
Paista noin 200 C noin 10 min (riippuen uunista). Anna pullien jäähtyä. Halkaise pullat ja täytä haluamillasi täytteillä.
Kermana voit käyttää esimerkiksi kaurakermaa, jos pullien pitää olla täysin maidottomia. Itse käytin luomulaatuista vispikermaa. Halusin tehdä pullat kokonaan ilman valkoista sokeria, joten myös hillo valmistui terveellisemmin. Nämä pullat maistuivat hyvin taaperollekin. Nappaa herkullisen, mutta terveellisemmän hillon ohje klikkaamalla allaolevaa kuvaa.
Vinkit onnistumiseen:
Gluteeniton taikina on hieman hankalampaa leivottavaa kuin tavallinen taikina. Muista, ettet lisää jauhoja kuitenkaan liikaa, sillä muuten pullista tulee kovia
Leipurinlasta on oiva apuväline pullan leivonnassa! Itselläni olisi kyllä helposti mennyt hermot, jos kyseistä kapistusta ei olisi ollut. Lastalla saa todella helposi irrotettua taikinan pöydästä.
Jos käytät erimerkkisiä gluteenittomia jauhoja, niin lisää jauhoja varoen, sillä gluteenittomissa jauhoissa on eroja eri valmistajien välillä.
Voit halutessasi korvata gheen esimerkiski luomulaatuisella öljyllä tai neitsytkookosöljyllä.
Vadelmamansikkahillo ilman valkoista sokeria on oikea ravintopommi! Hillot ovat niin puuron, lättyjen kuin vohveleidenkin ystävien paras kaveri! Mutta miten onnistuu hillo ilman valkoista sokeria ja miten siitä saadaan rakenteeltaan hillomainen ja vielä kaiken lisäksi maukas? Itse hillon tekeminen on hyvin yksinkertaista!
vadelmamansikka hillo ilman valkoista sokeria – ravintopommi!
Hillon pohja koostuu marjoista ja ”hillomaisen” koostumuksen hillolle antaa chia-siemenet. Chia-siemenet ovat oiva lisä rikastuttamaan ruokavaliota, sillä ne sisältävät todella paljon erilaisia ravintoaineita. Chia-siemenet sopivat myös puurojen ja vanukkaidenkin pohjaksi. Siemenet kannattaa murskata esim. morttelissa, jotta elimistö pystyy paremmin ottamaan talteen siementen hyödylliset rasvahapot. Murskatuissa siemenissä on mieto pähkinän maku.
Chia-siemenet sisältävät runsaasti omega-3- rasvahappoja ja lisäksi siemenistä saa kalsiumia, magnesiumia sekä rautaa. Chia-siemenet sisältävät myös proteiinia, jonka ansioista se sopii hyvin osaksi välipaloja tai makeita jälkiruokia. Lisäksi siinä on paljon ravintokuitua ja ALA-rasvahappoja, jotka auttavat tutkitusti normalisoimaan kolesterolitasoa ja auttavat myös vatsan toiminnassa. Chia-siemeniä ei saa käyttää raakana ja ne tulee aina turvottaa ennen käyttöä. Siementen turvotusaika on vähintään 30 minuuttia tai yön yli.
Makeuden hillolle antaa ravintorikas vaahterasiirappi
Tämä hillo käy myös vegaaneille, koska makeutukseen käytetään vaahterasiirappia. Vaahterasiirappia valmistetaan vaahteran mahlasta.Vaahterasiirapin glykeeminen indeksi on noin 54 ja siinä on paljon mineraaleja sekä antioksidantteja. Energiapitoisuudeltaan siirappi vastaa kuitenkin tavallista sokeria, mutta kuten sanottu, siinä on paljon enemmän ravintoaineita kuten kaliumia, kalsiumia, rautaa sekä sinkkiä, joten se on terveellisempi makeuttaja kuin valkoinen sokeri.
Vegaaninen herkku täynnä ravintoaineita
Tavallisessa hillossa käytetään valkoista sokeria ja lisäksi sitä keitetään, jolloin suurin osa ravintoaineita kuolee kokonaan pois. Chia-hilloa ei kuumenneta laisinkaan, joten siinä säilyvät marjojen ravintoaineet täydellisesti. Tämä on siis superhyvä hillo esimerkiksi lapsille! Valmistus tapahtuu noin viidessä minuutissa.
Vadelmamansikka Chia-hillo
raaka-aineet:
1 dl mansikkaa
1 dl vadelmia
2 rkl vaahterasiirappia
2 rkl chia-siemeniä
Valmistus:
Soseuta marjat (marjoina voit toki käyttää myös esimerkiksi mustikkaa tai muuta marjaa). Sekoita mukaan vaahterasiirappi sekä chia-siemenet. Anna oleentua ja siementen paisua vähintään 30 minuuttia ja nauti haluamasi lisäkkeen kanssa <3
Avantouinnin aloittaminen – miten voitat pelkosi? Oletko ajatellut aloittaa avantouinnin? Mitä terveyshyötyjä avannolla oikein on ja miksi niin monet hehkuttavat avannon huimia ja positiivisia vaikutuksia? Ennen avannon aloittamista päätin kuitenkin tapani mukaan tehdä aiheesta hieman tutkimustyötä. Puoliksi tutkittu on puoliksi aloitettu 🙂
Sukelletaanpa siis avantouinnin salohin ja sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Kylmäuinti eli avantouinti on yksinkertaisuudessaan hetkeen pysähtymistä. Se parantaa kylmän sietokykyä, kohottaa mielialaa, tehostaa verenkiertoa, vähentää kipuja sekä kohentaa vastustuskykyä. Kylmäkaraisu aiheuttaa elimistössä myös hormonimyrskyksi kutsutun tilan, kun onnellisuushormonien eritys lisääntyy.
Avantouinti on suurimmalta osin pelon voittamista
Pelko estää meitä aika usein tekemästä kaikenlaisia asioita. Pelko on lamaannuttavaa ja saa valtaansa koko kehosi. Pelko on hidasta energiaa ja siksi se tarkertuu sinuun tiukasti kiinni. Samanlaista hidasta energiaa on ihmisillä, jotka kärsivät esimerkiksi masennuksesta. Energia on hyvin hidasta ja siihen jää helposti vallomaan, eikä siitä meinaa päästä yli eikä ympäri. Miten pelon sitten saisi aisoihin ja miten pystyt itse vaikuttamaan siihen? Siihen on hyvä ja yksinkertainen ratkaisu ja se on hyväksyminen. Meitä kaikkia on varmasti pelottanut joskus jokin asia, mutta hyväksymällä pelkosi lopetat vastustamisen ja energia alkaa kulkea kehossamme paremmin sekä helpommin. Kuinka helpottavalta tuntuukaan, kun et enää vastusta vaan hyväksyt asiat.
Avantouinnin vaikutukset mieleen ja kehoon
Kylmä stimuloi ihossa olevia hermopäätteitä. Kylmässä kehon ja ihon ääreisverenkierto vähenee voimakkaasti. Kylmäaltistuksen fysiologiset vaikutukset ovat merkittävät. Useat elimet, kuten mahalaukku ja munuaiset tuottavat myös hormoneja varsinaisen tehtävänsä ohella. Hormonit kulkeutuvat verenkierron mukana kohde-elimeen. Vapautuvia hormoneja ovat muun muassa noradrenaliini, kortisoli, adrenaliini. Adrenaliinia ja kortisolia kehittyy etenkin kriisi- ja stressitilanteissa. Pitkittynyt adrenaliinin tuotanto heikentää keskittymistä ja lisää ärtyisyyttä.
Kaikki avannon terveysvaikutukset ovat huimia
Kylmäuinti näyttäisi tasaavan adrenaliinin eritystä. Se siis virkistää ja antaa puhtia, mutta toisaalta se taas vähentää ärtyisyyttä ja rauhoittaa. Kortisoli taas vähentää allergisia oireita, vaikka ei parannakkan niitä. Itselläni jo parin kerran kylmäaltistuminen lumihangessa vähensi käsien allergista ihottumaa. Kylmäaltistuksesta voikin olla apua esimerkiksi psoriaasiksen tai atooppisen ihon hoidossa. Kun keho palautuu kylmäshokista, ihon verenkierto vilkastuu ja vilkas pintaverenkierto pitää ihoa hyvässä kunnossa. Samalla iho tulee myös heleämmäksi.
Avantouinnin tutkitut ja myönteiset terveysvaikutukset
- mieli virkistyy ja stressi poistuu
- unen laatu parantuu
- flunssat vähenevät selvästi
- hermot kestävät paremmin painetta ja tunteet tasoittuvat
- allergiaoireet lievittyvät
- talvi-ihottumat häviävät ja iho muuttuu heleäksi
- lihakset palautuvat liikunnasta paremmin
Kylmäaltistus on mielen vahvistamista parhaimmillaan
Kylmäaltistuksella on paljon positiivisia vaikutuksia mieleemme. Stressireaktiossa tahdosta riippumaton sympaattinen hermosto aktivoituu ja stessihormoneja vapautuu verenkiertoon. Kylmäkaraisu aktivoi myös stressireaktion, mutta lyhyen keston vuoksi se ei kuormita elimistöä. Kylmäuinnin aikana vapautuneet stressihormonit eivät jää käyttämättä, kuten usein henkisessä stressissä tapahtuu, vaan elimistö ylläpitää niiden avulla lämpötasapainoa. Useat harrastajat kokevatkin, että kylmäuinti laukaisee henkisen jännityksen aiheuttaman stressin. Kylmäuinti on siis paineenpurkukeino ja stressin lievittyessä psyykkiset ja fyysiset voimavarat parantuvat. Wow tämä kuulostaa niin mulle sopivalta stressinpurkukeinolta! 🙂
Masennuksen hoitoon avantouintia?
Kylmän veden eli pelon voittaminen on mitä parhainta psyykkausta sinulle, koska se nostaa myös itsetuntoa! Monet talviuimarit kokevatkin voimavarojensa vahvistuvan talviuintikauden aikana ja myös masentuneisuus, pelokkuus, ärtyneisyys ja haluttomuus vähenivät. Mielialan parantuessa myös keskittymiskyky paranee ja psykosomaattiset vaivat heikkenevät.
Masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyy yleensä asioiden miettimistä ja märehtelemistä. Kun ihminen miettii ja märehtii asioita, hänen aivoissaan aktivoituu etuotsalohkon kuoren alaosaksi kutsuttu aivoalue, joka on yhdistetty surun tunteisiin, vetäytyneisyyteen sekä yleiseen äreyteen. Tutkimuksissa talviuimareilla on havaittu, että mitä tasaisemmin dopamiinia syntyy, sen virkeämpi on mieli. Alhaisia dopamiinipitoisuuksia on taas mitattu esimerkiksi masennuspotilailla. Olisiko täysin luonnonmukainen avantouinti vastaus myös masennuksen hoidossa? Ainakin se on kokeilemisen arvoinen asia, jos ei muuta!
Avanto vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteemme
Kylmäuinti vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteemme, mutta eniten positiivisia vaikutuksia sillä on meidän kehomme tuottamiin mielihyvähormoneihin. Tutkimukset osoittavat, että pitkällä aikavälillä kylmäuinti kohentaa mielialaa, parantaa psyykkisiä voimavaroja se tasapainottaa dopamiinin ja noradrenaliinin aineenvaihduntaa. Dopamiinin hajoamistuotteen plasmapitoisuus laskee. Korkeita dopamiinin hajoamistuotteen plasmapitoisuuksia on mitattu aiemmin masennuspotilailla. Suurentuneet noradrenaliinin ja sen hajoamistuotteen plasmapitoisuudet kuvaavat ihmisen reagointitapaa stressitekijöihin. Kylmäuinti tasapainottaa myös adrenaliinin eritystä.
Vagushermon toimivuus on tärkeää stressinhallinnassa
Kokeile pestä tai valella aamuisin kasvosi kylmällä vedellä (tästä on tullut ihan mun ykkös aamurutiini). Sen lisäksi, että se saa aikaan kasvojen hehkumisen, sekä herättää ja piristää, niin se aktivoi vagushermoa, joka on kehoa rauhoittavan hermoston tärkein hermo. Vagushermo ulottuu aivorungosta kehon kaikkiin tärkeisiin elimiin (sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon sekä myös kasvojen lihaksiin) ja vaikuttaa laaja-alaisesti koko terveyteemme. Psykologi Dacher Keltnerin mukaan empatiakyky sijaitsee vagushermossa.
Kiertäjähermo on parasympaattisen hermoston pääkytkin. Kiertäjähermo palauttaa ihmisen sykkeen normaalille tasolle pelästymisen jälkeen. Ilmeisesti kiertäjähermo on kytköksissä myös oksitosiinireseptoreihin. Nämä säätelevät hermoston välittäjäainetta oksitosiinia, jota kutsutaan myös rakkaushormoniksi. Sitä syntyy seksin ja rintaruokinnan aikana. Vagushermoa voidaan aktivoida juuri kylmäaltistuksella, rentoutushetkillä, syvien hengitysten avulla ja myös hyräily ja ng-äännestimuloivat sitä. Oikeastaan kaikki kivat ja rennot asiat aktivoivat sitä! Myös esimerkiksi hieronta, jooga ja nauraminen ovat todella hyviä keinoja aktivoida vagushermoa.
Avannossa käyminen opettaa olemaan nyt-hetkessä
Monelle rauhoittuminen on vaikeaa ja yleensä ajatukset lentelevät suuntaa jos toiseen. Olen kokenut meditoimisen hengitysharjoituksineen toimivaksi rauhoittumiskeinoksi itselläni, mutta myös avanto näyttäisi toimivan samoin kuin meditoiminen. Se auttaa elämään nyt-hetkessä ja olemaan vahvasti läsnä. Täydellinen läsnäolo on tilanteen hyväksymistä ilman vastustusta.
”Tietoinen läsnäolo ei auta meitä ainoastaan olemaan läsnä nykyhetkessä, vaan se auttaa myös tekeään asioita siten, että olet jatkuvasti enemmän läsnä ja keskityt paremmin” – Talviuinti
Mielentyyneys on tietoisen läsnäolon ydinopetus. Aika on vain ohimeneviä hetkiä, hetkiä, joissa keskitytään juuri meneillään olevaan hetkeen ja nautitaan siitä. Kun olet vahvasti läsnä, voit havannoida näkemääsi ja käsittää millaista energiaa ne antavat. Katso täältä, miten voit harjoitella täydellistä läsnäoloa helposti.
Jutussani lähteenä käytin kirjaa ”Talviuinti” kirjoittanut Lisa Leinonen
- 1
- 2
- 3
- …
- 20
- Seuraava »
Tiina Karjala
Oletko kiinnostunut yhteistyöstä? Lähetä minulle sähköpostia osoitteella tiina@ekoelamani.fi.
Liity listalle!
Haluatko vähentää kemikaalikuormaasi ja voida paremmin? Tilaa uutiskirjeeni.
Tilaa uutuuskirjeeni, josta saat 5 helposti toteutettavaa vinkkiä hormonitasapainon löytymiseen luonnollisin keinoin.
Uusimmat kommentit