4 asiaa jolla parannat suolistosi hyvinvointia. Suoliston köyhtyminen vaikuttaa olennaisesti terveyteesi ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi. Mistä suolistomme köyhtyminen voi sitten johtua? Suoliston köyhtymisen syyt ulottuvat yllättävän kauas historiaanmme, vaikka sitä ei ihan heti uskoisikkaan.
Miksi suolistomme on nykyään niin köyhä?
Suolistoomme on vaikuttanut/vaikuttaa neljä erilaista seikkaa, jotka ovat maatalous-, teollisuus-, antibiootti- ja digitaalinen vallankumous. Ennen näitä vallankumoksia ihmisen suolistofloora oli rikas, koska ihmiset söivät monipuolisemmin ja luonnollisemmin. He poimivat marjoja ja hedelmiä, sekä söivät erilaisia kasveja paljon, sekä metsästivät villieläimiä. Suolistofloora pysyi näin ollen monipuolisena.
1. Maatalous ja suolisto
Kuitenkin maatalouden vallankumoksen aikaan lajirikas kasvispainotteinen ruokavalio muuttui ja nykyään yli 50 % kaloreista tulee vain muutamasta viljalajista, kuten vehnästä, kaurasta, riisistä, ohrasta ja rukiista ja tämän seurauksena modernin ihmisen suolistofloora on köyhtynyt dramaattisesti. Selittämättömien kroonisten hyvinvointisairauksien epidemia johtuu siis suureksi osaksi köyhtyneestä suolistofloorasta joka johtuu huonosta ja köyhästä ruokavaliosta. Suolistomme ei ole siis köyhtynyt hetkessä vaan pitkänajan kuluessa.
1. Elintarviketeollisuus ja suolisto
Elintarviketeollisuuden vallankumous oli ehkä yksi pahimmista muutoksista suolistofloorallemme. Elintarviketeollisuus tuottaa nykyään prosessoitua ja keinotekoista sekä ylisokeroitua ruokaa eli huonolaatuista ruokaa. Prosessoitu ruoka (valmisruoka, sipsit, karkit sekä jäätelö) sisältävät vähän kuituja ja paljon sokeria, eivätkä missään tapauksessa ole hyväksi suolistollemme. Elintarviketeollisuus käyttää myös paljon lisä- ja säilöntäaineita, jotka pidentävät ruoan säilyvyyttä, parantavat makua tai pehmentävät sitä. Monilla lisäaineilla on todistettu olevan tuhoava vaikutus suolistoflooraamme. Esimerkiksi teollisuusmyllyt suunniteltiin aikoinaan tietoisesti erottamaan viljasta kuoret ja leseet, jotta vehnä saatiin jauhettua vielä hienommaksi. Täten siitä tuli myös yksi ravintoköyhimmistä raaka-aineesta, sillä se ei sisällä suolistomme tarvitsemia kuituja. Kuluttajilla on suuri vastuu, sillä edelleen ostamme meitä terveyttämme vahingoittavaa ruokaa. Markkinat taas toimivat, niin että sitä tuotetaan, mitä ihmiset ostavat.
2. Antibiootit ja suolisto
Tutkijat epäilevät, että antibioottien yleistyminen on aiheuttanut krooniset ja selittämättömät hyvinvointisairaudet yhdessä länsimaisen ruokavalion kanssa. Koska nämä yhdessä ovat on köyhdyttäneet suolistoflooramme. Antibiootit voivat myös heikentää aivokapasiteettia ja lisätä masentunutta käytöstä ja ne vaikuttavat myös muistiin ja tunnesäätelyyn. On myös huomattu, että lapsen kolmen ensimmäisen vuoden aikana syödyt antibioottikuurit vaikuttavat heikentävästi suolistoflooraan ja se on köyhempi, kuin sellaisilla lapsilla, jotka eivät ole syöneet antibiootteja.
3. Digitaalisuus ja suolisto
Digitaalinenvallankumous vaikuttaa myös koko terveyteemme, vaikka sitä ei heti uskoisikaan. Se vaikuttaa etenkin psyykkeeseen ja masennukseen. Matkapuhelimesta tuleva valo vaikuttaa esimerkiksi melatoniinin tuotantoon ja sekoittaa siten vuorokausirytmimme. Runsaasti sosiaalisia medioita käyttävät ihmiset kärsivät 2-3 kertaa enemmän uniongelmista. Digitaaliset näytöt stimuloivat aivoja huumeiden tavoin. Tutkijat kutsuvat tätä nimellä digitaalinen heroiini. Nuorilla matkapuhelimesta riippuvaisilla henkilöillä on havaittu muutoksia hermoradoissa. Digitaalinen stressi vaikuttaa täten myös suolistoflooraamme.
Suoliston epätasapainotilasta kertovat muun muassa seuraavat seikat:
- Iho-ongelmat (akne, finnit)
- Atopia, psoriasis
- Mielenterveysongelmat (masennus, ahdistus)
- Vatsaongelmat (ummetus, ripuli, vatsakivut)
- Autoimmuunisairaudet (reuma, 1-tyypin diabetes
Tsekkaa täältä viisi tuotetta joilla saat atooppisen ihon rauhoittumaan
Miksi maitohappobakteerit ovat hyväksi meille kaikille?
Suolistossa sijaitsee meidän toiset aivomme ja suolistobakteerit, mikrobit ja aivomme kommunikoivat kaikki keskenään. Siksi on tärkeää pitää suolisto hyvässä kunnossa ja hyviä bakteerejä täynnä. Suolisto on siis avainasemassa koko hyvinvoinnissamme ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti meihin.
Tiesitkö, että on tehty tutkimuksia maitohappobakteerien vaikutuksesta sairauksiin, kuten parkinsonin-, alzheimerintautiin sekä muistisairauksiin. Tutkimukset ovat vasta alussa, mutta ne ovat tuottaneet hyviä tuloksia ja jopa 30 % tutkittujen oireista hävisi. Ei ollut väliä mitä maitohappobakteereja testajaat söivät, vaan vaikutus oli sama, kunhan määrä oli tarpeeksi korkea. Ei kannata siis vähätellä maitohappobakteerien vaikutusta hyvinvointiimme. Jo luontoäitikin sen tietää, koska alateitse syntyneet vauvat huuhtoutuvat äidin hyvien maitohappobakteerien kautta maailmaan. Pelkkien maitohappobakteerien syöminen ei kuitenkaan valitettavasti auta esimerkiksi iho-oireisiin, vaan se vaatii myös allergeenien poistamista ruokavaliosta. Itselläni ihon kunto parani huomattavasti allergeenien poistamisen ja sellerimehun lisäämisen jälkeen maitohappoja olen syönyt kokoajan.
Mistä maitohappobakteereja sitten saa?
Kuten olen aiemminkin kirjoitellut, niin probiootit ovat hyviä maitohappobakteereita ja ne auttavat muun muassa ruoansulatuksessa, proteiinien ja hiilihydraattien pilkkoutumisessa ja hyödyntämisessä sekä mineraalien imeytymisessä. Jotta maitohappobakteerit toimisivat oikein, tulee syödä myös prebiootteja. Prebiootit ovat sulamattomia aineita, jotka eivät imeydy ihmisen suolistossa, mutta joita maitohappobakteerit käyttävät ravinnokseen. Prebiootteja sisältäviä ruoka-aineita ovat muun muassa: linssit ja palkokasvit, parsa, sipuli, marjat, banaani ja kaura.
Moni ei välttämättä pidä probiootteja tärkeinä ja ottavat niitä vain esimerkiksi antibioottikuurien tai vatsavaivojen aikaan. Toki ne ovat tärkeitä tuolloin, mutta olisi tärkeää ymmärtää syödä niitä kuitenkin kokoajan, vaikka yleisesti puhutaan niiden tärkeydestä vain silloin tällöin.
Maitohappobakteereja eli probiootteja saa esimerkiksi:
Hapankaalista, kefiiristä (se valmistetaan lisäämällä lehmän- tai vuohenmaitoon kefiirinsiementä aikaisemmasta kefiirierästä ja antamalla juoman käydä), kombutsasta (kombutsa on sokeroidusta teestä käyttämällä valmistettu juoma) ja kimchistä (kiinankaalista tai muista kasviksista hapatettu korealainen ruokalaji), mutta pienemmälle lapselle on helpoin tapa antaa probiootit nestemäisessä muodossa. Huomioi kuitenkin, että käytät on laadukasta eläviä probiootteja sisältävää valmistetta.
Toimi näin kun haluat suolistosi kuntoon
- Syö monipuolisesti. Suosi luomua ja syö paljon kasviksia ja marjoja sekä kohtuudella hedelmiä. Syö myös laadukkaita maitohappoja/ ruokia jotka on hapatettu.
- Älä syö prosessoitua ruokaa (valmisruoka, sipsit, karkit sekä jäätelö) usein. Vältä valkoista sokeria. Edellämainitut asiat eivät kuulu päivittäiseen tai edes viikoittaiseen ruokavalioon.
- Vältä antibioottien turhaa syömistä. Jos kuitenkin joudut syömään antibiootteja pyydä kapeakirjoista antibioottia. Kapeakirjoinen antibiootti säästää suoliston hyviä bakteereja eikä tuhoa kaikkia bakteereja (niin hyviä kuin huonojakin) suolistosta.
- Vähennä sosiaalisten medioiden käyttämistä. Pidä sometaukoja ja unohda joskus puhelin kotiin. Huomaat miten vapauttava fiilis on myös vatsallesi 🙂
Gluteeniton mutakakku ilman valkoista sokeria on juhlapöytien kunkku. Tämä mutakakku on helppo ja nopea valmistaa ja eniten aikaa meneekin uunissa. Kakku on sisältä ihanan pehmoinen sekä maistuva ja sopii täydellisesti tuoreiden marjojen ja marjamelban kanssa! Kakku on modattu normaalista (vehnäjauhoillisesta) mutakakusta, hieman terveellisemmäksi ja maukkaammaksi versioksi. Mutakakun salaisuus on se, ettei sitä saa kypsentää liian kypsäksi, vaan se jaa jäädä raa`aksi ja pehmoiseksi sisältä.
Gluteeniton mutakakku ilman valkoista sokeria
Mutakakku on hyvällä tapaa tunkkaisen makuista, joten se kaipaa seurakseen jotain raikasta ja kirpeää. Mutakakun kanssa sopivia lisukkeita ovat esimerkiksi marjat (mustikka ja vadelma) tai marjamelba sekä jäätelö.
Gluteeniton mutakakku
Ainekset:
300 g voita
300 g tummaa suklaata (50-70%)
180 g täysjyväriisijauhoa
5 tl luomu vaniljasokeria
5 luomu kananmunaa
400 g kookossokeria
Valmistus:
Voitele irtopohjavuoan (25 cm vuoka) reunat ja laita pohjalle leivinpaperi.
Sulata voi ja suklaa matalalla lämmöllä kattilassa, sekoita hyvin. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vaniljasokeri jauhojen joukkoon. Lisää munavaahtoon jauho- ja suklaaseos ja sekoita seosta varovasti lastalla. Sekoita taikinaa tarkasti pohjia myöten, koska suklaa voi valahtaa kulhon pohjalle. Kun taikina on tasaisen väristä, voit kaataa sen vuokaan.
Jos haluat kakun jäävän todella valuvaksi, niin paista kakkua noin tunti jos haluat kakusta hieman kypsemmän, paista kakkua noin puolitoista tuntia.
Muista, että kakkua ei kannata heti irroittaa vuoastaan, vaan sen pitää vetäytyä hetkisen aikaa. Näin se pysyy paremmin kasassa, eikä valahda pöydälle. Mutakakku maistuu myös jääkaappikylmänä, mutta sitä voi myös lämmittää uunissa seuraavana päivänä halutessaan sen lämpimänä.
Paista kakkua keskitasolla 150 astetta C 1 – 1,5 h
Marjamelban ohje
Marjamelbaan voit käyttää mitä tahansa mieleisiäsi marjoja.
200 g vadelmia
200 g mustikkoja
Valmistus:
Kiehauta marjat kattilassa miedolla lämmöllä, seoita mukaan hieman kookossokeria. Kun sokeri on sulanut paseeraa marjat siivilän läpi. Laita melba lasipurkkiin ja jääkaappiin maustumaan.
Vinkit onnistumiseen:
- Kookossokeri on tummenpaa kuin tavallinen valkaistu sokeri, joten älä säikähdä seoksen kinuskimaista väriä. Kookosokeri ei vatkaannu niin ilmavaksi taikinaksi kuin valkoisella sokerilla tehty kakku, mutta siitä tulee kyllä hyvin kuohkeaa.
- Sekoita taikinaa varoen lisätessäsi jauhoja ja voisulkaaseosta, jotta taikina pysyy ilmavana.
- Mutakakku paranee jääkaapissa, joten voit hyvin valmistaa sen jo edellisenä päivänä ja lämmittää sitä halutessasi. Kakku kestää hyvin myös pakastuksen.
Vehnäallergia – oletko tietämättäsi herkkä tai allerginen vehnälle? Voiko sinulla olla piilevä ruoka-aine allergia? Mutta eikös ruoka-aineallergiat ole vain vauvojen ja pikkulasten vaivoja? Vai ovatko? Lapsen keho eroaa aikuisen kehosta ja lapsen keho on kooltaan pienempi, eikä se ole vielä kehittynyt sisäisesti vielä täysin valmiiksi. Esimerkiksi pienen lapsen suolistofloora kehittyy vielä 2-3 ikävuoteen saakka ja vasta tämän jälkeen siihen alkavat vaikuttaa muut tekijät kuten elämäntavat, ruoka, liikunta, stressitasot ja lääkkeet, eli lapsi on herkempi niin sisäisille kuin ulkoisille tekijöillekin.
Vehnäallergia ja muut ruoka-aine herkkyydet
Voisitko sinä olla aikuisena yhtä herkkä erilaisille ruoka-aineille? Voisiko ruoka ja stressi sekä tunteet vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kehoomme ja hyvinvointiimme? Lukemani mukaan kyllä. Sisäinen intuitiomme ohjaa meitä kokoajan oikeaan suuntaan, mutta jos olet kadottanut intuition, et pysty kuuntelemaan, mitä kehosi sinulle haluaa kertoa, joten kehotan sinua nyt pysähtymään ja miettimään, mikä sinulle sopii ja mikä ei. PS. kuvassa näkyvän kaikettoman herkkupiirakan ohjeen löydät täältä!
Ruoka = lääkkeesi
Mikäli ruoka olisi lääkkeesi, söisitkö niin kuin syöt nyt? Viime aikoina olen lukenut paljon suolistosta ja suolistomikrobeista, näistä meidän toisista aivoistamme, jotka sijaitsevat suolistossa. Moni asia on auennut minulle ja olen ymmärtänyt, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, ihminen on todellakin kokonaisuus. Varsinkin iho-oireista kärsivät ihmiset ovat yleensä herkistyneet, tai ovat allergisia jollekin ruoka-aineelle tietämättään. Välttämättä ruoka-aineen sopivuutta ei edes heti itse huomaa. En missään nimessä suosittele suomalaisia ravitsemussuosituksia, sillä me olemme kaikki ihmiset yksilöitä ja kaikki ruoka-aineet eivät vain sovi kaikille. Jokaisella on oma DNA ja omat solut sekä bakteerit, jotka tekevät meistä sen, mitä olemme. Jollekin sopii vähähiilihydraattinen ruokavalio (useimmille) jotkut eivät taas siedä ollenkaan hiilihydraatteja tai gluteenia, toisille taas sopii vegaaninen ruokavalio. Jokaisen täytyy vain selvittää itse, mikä sopii ja mikä ei.
Piilevä ruoka-aineallergia on yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen
Olet varmaan kuullut salakavalasta tulehduksesta, joka valloittaa koko kehosi? Tulehdus voi olla oireeton ja siksi se on niin salakavala, koska se voi sairastuttaa kehon ilman minkäänlaisia hälytysmerkkejä. Tulehdusta kutsutaan matala-asteiseksi tulehdukseksi ja sen voi laukaista vääränlainen ruokavalio, isku, lämpö, kylmyys tai allergisoivat ruoka-aineet. Tulehdus on kehon oma luonnollinen reaktio vaurioon. Älä käsitä väärin, tulehdus on hyvä asia kuten kuume, joka nousee kipeäksi tullessamme. Tulehdus kertoo siitä, että immuunijärjestelmämme toimii niin kuin pitääkin, mutta pitkään jatkuessaan krooninen tulehdus on huono juttu. Piilevä ruoka-aineallergia on voimakas matala-asteista tulehdusta, suoliston limakalvovaurioita ja vuotavan suolen aiheuttava tekijä.
Gluteeni ja maitotaloustuotteet ovat allergisoivimmat ruoka-aineet
Joissain tutkimuksissa onkin osoitettu että reumaatikko, fibromyalgikko ja niveltulehduksista kärsivän henkilön sairauksien oireet vähenivät ja he voivat paremmin välttäessään maitotalousvalmisteita. Moni on myös tietämättään herkkä gluteenille ja keliakian, ihokeliakian ja vilja-allergian lisäksi on olemassa gluteenisensitiivisyyttä eli gluteeniyliherkkyyttä. Gluteenia on vehnässä, rukiissa, ohjassa ja kaurassa. Kaura on yleisesti siedetyin ja itsekin pystyn käyttämään kauraa jonkin verran, ilman oireita.
Lisäksi gluteeni voi aiheuttaa pälvikaljua eli alopeciaa ja se on yhdistetty myös mm. masennukseen ja uupumukseen. Gluteeni vaikuttaa aikalailla kehon kaikkiin järjestelmiin: Vereen, lisääntymiseen, maksaan, niveliin, aivoihin, hampaisiin ja ihoon. Lisäksi se liitetään usein erilaisiin syöpiin kuten suu- ja kurkkusyöpiin sekä ruokatorven ja ohutsuolen syöpään ja imusolmukesyöpään. Se liitetään myös ykköstyypin diabetekseen sekä kilpirauhasen toimintahäiriöihin, eli ei niinkään vaaraton ruoka-aine, varsinkin jos olet herkkä gluteenille.
Voit olla herkkä myös muille kemikaaleille, joita on ruoka-aineissa
Kaikista terveellisempää ruokaa sinulle on luomuruoka. Siinä ei ole ylimääräisiä kemikaaleja tai torjunta- säilöntä- lisä- tai väriaineita. Näitä kemikaaleja on eniten valmisruoissa ja esimerkiksi karkeissa, sipseissä, jäätelössä ja muissa epäterveellisissä ruoissa. Itse ostan suurimman osan ruoistamme luomuna. Ne mitä en osta luomuna, pesen hyvin ennen käyttöönottoa (esim. hedelmät). Vaikka olen aikaisemmin väheksynyt (!) luomuruokaa (koska en ole ymmärtänyt miten se eroaa normaalista ruoasta). Nykyään suosin paljon luomua ja esimerkiksi taaperomme on syönyt koko pienen ikänsä suurimmaksi osaksi luomua jo atooppisen ihonsa takia.
Miksi luomu on parasta sinulle?
Luomuvillitykseni lähti aikoinaan liikkeelle omasta ruokavaliomuutoksestani ja siitä kun huomasin, että tavallinen banaani aiheutti kovaa närästystä minulle, mutta kun vaihdoin sen luomubanaaniin, niin ei se enää aiheuttanutkaan minkäänlaisia oireita. Tällöin ymmärsin, että luomu on kaikin puolin terveellisempää ja huomiona haluan sanoa, että vaikka sanotaan yleisesti, että Suomessa on hyvää ja puhdasta ruokaa, niin kyllä täälläkin käytetään torjunta-aineita ja kemikaaleja ruoissa. Tästä hyvä esimerkki on kuivatut herneet. Olen hernekeiton ylin ystävä ja olen tehnyt hernekeittoa, niin tavallisista (lähituotetuista) kuin luomuherneistäkin. Tavallinen herne ei maistu niin hyvälle kuin luomu ja se aiheuttaa myös ilmavaivoja. Luomu hernekeitto taas ei aiheuta mitään oireita. Tavallinen ruoka ei välttämättä aiheuta mitään oireita, mutta mausta kyllä tunnistaa esimerkiksi luomumunan ja tavallisen munan. Ero on kuin yöllä ja päivällä, jos et usko niin testaa ;). Takaan, että et palaa tavallisten munien pariin.
Ruoka-aineen sopivuutta on helppo testata itse
Kuinka sitten voit testata jonkin ruoka-aineen sopivuutta tai sopimattomuutta? Sehän on suht helppoa, jätät vain ruokavaliostasi pois ruoka-aineet, jonka sopivuutta haluat testata. Toki testaus vaatii hieman tarkkuutta ja perehtymistä ruokien tuoteselosteisiin, mutta käytännössä se ei ole hirveän vaikeaa, koska korvaavia ruoka-aineita löytyy kyllä aina. Testin voit tehdä niin, että kokeilet olla 2-4 viikkoa ilman tiettyä ruoka-ainetta, jonka jälkeen kirjaat tuntemuksiasi ylös. Näiden kokeiluviikkojen jälkeen voit lisätä ruoka-ainetta ruokavalioosi ja seurata tilannetta ja kirjata tuntemuksiasi ylös. Tämä on suht helppo ja edullinen tapa selvittää itse jonkin ruoka-aineen sopivuutta, kunhan vaan muistat laittaa ylös mitä testaat, milloin, kuinka pitkään ja mitä oireita se aiheutti.
<3 Tiina
Lapsen atooppinen ihottuma – kokonaisuus ratkaisee. Ei yksinkertaisesti ole yhtä ja ainutta hoitoa atooppiselle iholle, vaan hoito koostuu monesta seikasta, jotka nidotaan tiiviisti yhteen kuin palapelin palaset. Atooppinen iho on periytyvä ihosairaus ja jos toisella vanhemmista on tai on ollut atopia, niin se periytyy noin 25 % todennäköisyydellä myös tulevalle jälkikasvulle, mutta muutkin tekijät vaikuttavat sen syntyyn. Palasia on monia ja kaikki lähtee alkuun jo hyvin varhaisessa vaiheessa äidin kohdussa. Ennen luultiin kohdun olevan steriili mutta, nykytiedon mukaan kohdusta on löydetty merkkejä bakteereista. Toisin sanoen äidin bakteerit (niin hyvät kuin huonotkin) voivat vaikuttaa lapseen jo ennen syntymää.
Lapsen atooppinen ihottuma – kokonaisuus ratkaisee
Tutkimuksissa on myös todettu alateitse syntyneillä vauvoilla olevan parempi suolistofloora kuin sektiolla syntyneillä vauvoilla, koska alatseitse syntynyt vauva huuhtoutuu hyvien maitohappobakteerien kautta maailmaan. Tutkimusmustulosten perusteella uskotaankin, että syntymä on ratkaiseva hetki lapsen immuunijärjestelmän säätämiseksi oikein sekä terveen suolistoflooran ja terveiden aivojen kehittymisen kannalta. Ne bakteerit joihin lapsen immuunijärjestelmä ensimmäiseksi tutustuu, voivat myöhemmin vaikuttaa astman, allergian, autismin ja ahdistuksen kehittymiseen. Lapsen suolistofloora koostuu pienenä kaikesta siitä, minkä kanssa hän joutuu kosketuksiin, joten hygienian kanssa ei kannata olla liian tarkka 😉 Suolistofloora on valmiiksi kehittynyt noin 2-3 vuoden iässä.
Kaikki bakteerit ole pahoja
Suolistofoora on dynaaminen ja 2-3 ikävuoden jälkeen sen muotoutumiseen vaikuttavat elämäntavat, ruoka, liikunta, sairaudet, stressitasot sekä antibiootit ja muut lääkkeet. Koska lapsen suolistofloora kehittyy kokoajan vauvasta taaperoksi, ei ole varmaan kaukaa haettua se, että evoluutio on muovannut asian niin, että pikkuiset laittavat kaiken suuhunsa. Mistäs he muuten saisivat kehitettyä hyvän ja toimivan suoliston, jos näin ei olisi ? Meillä on ainakin näin taaperona maisteltu kivet, mullat, hissin lattiat, ostoskärryjen kahvat, you name it!
Atooppinen iho – toiselta nimeltään ekseema
Mutta en ole hysteerinen asian kanssa, koska suurin osa bakteereista ei ole haitaksi. Harmillisesti kuitenkin esimerkiksi media antaa usein kuvan siitä, miten kaikki bakteerit olisivat haitallisia sinulle, mutta todellisuudessa suurin osa niistä on hyödyllisiä ja jopa välttämättömiä. Eläinkokeissa on selvinnyt, että ilman suolistomikrobejakin voi elää, mikäli elää ympäristössä, missä ei ole taudinaiheuttajia. Mutta tämähän ei ole mahdollista, jos et elä steriilissä kuplassa. Olennaista kokeessa oli se, että eläinten kehityksessä muutoksia tapahtui varsinkin tunteita säätelevällä aivoalueella ja se vaikutti mm. aivojen kehitykseen! Toisin sanoen bakteerit muokkaavat meistä meidät ja ovat elintärkeitä jopa aivojen kehitykselle! Suolistomikrobit ovat näin ollen avainasemassa, kun kyse on terveydestämme.
Tekijät jotka vaikuttavat atooppisen ihon kokonasuuteen ovat muun muassa:
- Suoliston kunto
- Ruoka-aineallergiat ja herkkyydet sekä ristiallergiat
- Rasvaus
- Rutiinit
- Vaatteet
- Ruokavalio
+ moni moni muu asia..
Voit saada atooppisen ihon kuntoon vain jos olet määrätietoinen
Lapsen atooppista ihoa rasvataan usein väärin, jonka seurauksena iho yleensä menee pahempaan suuntaan, eikä ota parantuakseen millään. Olen tapellut poikamme atooppisen ihon kanssa koko hänen pienen elämänsä ajan. Atopia puhkesi pojallemme hänen ollessaan noin kolmen kuukauden ikäinen. Iho oli todella pahassa kunnossa, varsinkin poskista iho oli aina rikki ja vesikelloilla. Olin epätoivoinen ja käänsin kivet ja kannot löytääkseni oikean ja mahdollisiman luonnonmukaisen hoitokeinon hänelle
Imetin poikaamme noin 9 kuukautta ja vasta imetyksen lopettamisen jälkeen pääsin paremmin kiinni myös hänelle sopimattomiin ruoka-aineisiin ja hänen ihonsa alkoi pikkuhiljaa parantua. Tämä tapahtui hänen ollessaan noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Nykyään poikamme iho on todella hyvässä kunnossa, eikä ole tarvinnut kortisonikuureja ollenkaan! Mutta kaikki tämä ei todellakaan ole vahingossa tapahtunut, vaan olen lukenut ja lukenut sekä selvittänyt kaiken mahdollisen aiheesta. Siksi tiedän sanoa, että yksi yksittäinen asia ei pitkällä aikavälillä vaikuta ihoon kuntoon mitenkään vaan koko kokonaisuus pitää olla kunnossa.
Sain lapsemme atooppisen ihon kuntoon ennätysajassa
Onneksi sinä pystyt vaikuttamaan näihin kaikkiin seikkoihin määrätietoisesti ja oikealla suunnitelmalla. Koska olen oppinut kaikki kantapään, kautta minun oli helppo lähteä kirjoittamaan Pieni suuri atopiaopasta juuri sinulle. Klikkaa allaolevaa kuvaa ja nappaa paikkasi kohti oireetonta elämää <3
- 1
- 2
- 3
- …
- 15
- Seuraava »
Tiina Karjala
Oletko kiinnostunut yhteistyöstä? Lähetä minulle sähköpostia osoitteella tiina@ekoelamani.fi.
Liity listalle!
Haluatko vähentää kemikaalikuormaasi ja voida paremmin? Tilaa uutiskirjeeni.
Tilaa uutuuskirjeeni, josta saat 5 helposti toteutettavaa vinkkiä hormonitasapainon löytymiseen luonnollisin keinoin.
Uusimmat kommentit